Kuukauden vapaaehtoinen kesäkuu 24

Viitteet

Kesäkuun vapaaehtoiset - Ulla Katajamäki ja Kaisa Hakkola

Haastattelu tehtiin Kalliosalmen vuoden 2024 juhannusjuhlien yhteydessä. Vastaukset on osittain eritelty ja osittain jätetty erittelemättä.

1. Millaista vapaaehtoistoimintaa teette seurakunnassa?

Toiminta, missä nyt ollaan, on Kalliosalmen eli seurakunnan kesäpaikan toimintaa. Tämä paikkahan oli tyhjäkäynnillä useita vuosia. Meitä oli pikkuinen porukka, jotka ihastuttiin tähän paikkaan ja haluttiin, että tämä pitäisi saada elvytettyä takaisin seurakunnan käyttöön.

Kesä aiheuttaa monelle ihmiselle vähän ulkopuolisuutta, koska erityisesti yksinelävät ihmiset jäävät itsekseen, jos ei ole omaa kesäpaikkaa, sukulaisia, joiden kanssa olla kesällä. Ja seurakunnassa loppuu toiminta kesäajaksi. Me haluttiin elvyttää tätä toimintaa sellaisia kaupunkiasukkaita silmällä pitäen, joilla ei ole kesällä paikkaa, mihin päästä virkistymään luonnon ääreen, tai ei ole muuten mahdollisuutta erimerkiksi taloudellisista syistä. Me oltiin itse niin ihastuneita ja rakastuneita tähän paikkaan kauneuden ja rauhan takia, mikä täällä on.

Itse asiassa tässä saatiin tukea metropoliitta Eliaalta, joka oli toimittamassa täällä kesäliturgiaa. Hän kysyi tästä historiasta, ja sanoi, että tämä pitää ehdottomasti saada seurakuntalaisten aktiivikäyttöön. Piispallehan ei sanota "ei". Lupasimme siinä, kun olimme hänen ympärillään, että teemme parhaamme.

Seurakunnan jäsen on alun perin lahjoittanut tämän seurakunnalle. Emme tiedä tarkkaa vuosilukua, mutta siitä on jo useita vuosikymmeniä. Seurakunta käytti tätä kristinoppileirien, perheleirien ja lastenleirien pitämiseen. Tässä kävi jopa niin hassusti välillä, että kun seurakunnassa tuli taloudellinen pulatilanne, niin seurakunta laittoi tämän paikan myyntiin. Tämä lahjoittaja osti paikan itsellensä takaisin ja lahjoitti toiseen kertaan seurakunnalle.

Sitten tuli vuodet, jolloinka todettiin, että tämä paikka ei enää täytä niitä useamman päivän leireille asetettuja vaatimuksia. Tämä paikka jäi seurakunnalta käyttämättömäksi, ja me nähtiin tämän paikan mahdollisuudet nimenomaan päivätoimintana, missä ei tarvita yöpymistä eikä suuria ruoanlaittoja.

Me ollaan varmaan joskus vuonna 2017 oltu täällä pienemmällä porukalla näin juhannuksen aikaan ja haaveiltu siitä, että jospa täällä saisi olla iso joukko seurakuntalaisia. Niin me sitten saunassa naiset istuttiin, ja yksi meistä ehdotti, että pitäisiköhän meidän perustaa sellainen Pro Kalliosalmi. Siitä se lähti käyntiin, me tehtiin työtä jo talven aikana asian eteen ja keskusteltiin tästä, ja seuraavana vuonna meitä oli jo vähän useampi. Tänne saatiin jo seuraavana kesänä jonkin verran toimintaa, juhannus on varmaan ollut jo jonkinlaisessa kuosissa silloinkin.

Mutta meille annettiin seurakunnan hallinnolliselta puolelta sellainen tosiseikkoihin perustuva ohje, että tähän paikkaan ei mitään investoida, että elätte sitten niillä, mitä täällä on. Me ymmärrettiin, että taloudellinen tilanne ei nyt mitenkään anna myöten esimerkiksi korjailla tai ehostaa tätä paikkaa, vaan kyseeseen tulee jonkinlainen peruskunnon ylläpito. Me aloitettiinkin ihan saman tien siitä, että ensimmäisenä toimintakesänä otettiin talkooporukalla tämän talon kaikki ikkunat irti ja kitattiin ja maalattiin semmoiseen muotoon, että ne kestää nyt ainakin jonkun aikaa eteenpäin.

Näin tämä toiminta on mennyt pikku hiljaa eteenpäin. Meillä on ollut lauantainsaunoja täällä, aluksi meillä oli keskellä viikkoakin. Mutta me ei olla valitettavasti saatu talkooväkeä lisättyä kovin paljoa. Tälle vuodelle jouduttiin jopa vähentämään kesäajan toimintoja.

Mutta nämä juhannukset on ollut kaiken aikaan semmoinen nouseva käyrä, että täällä on koko aika kävijämäärä lisääntynyt. Nyt varsinkin tieto on levinnyt vielä paremmin, kun on vielä ollut useampia ilmoituskanavia. Ihmisillä on selvästi kysyntää tämmöisistä, tämä on helposti kaikille saavutettavissa, tämä on kaupunkialuetta, tähän tulee kilometrin päähän julkinen liikenne raitiovaunulla, ja siitä on lyhyt kävelymatka tänne. Ja nyt juhannuksena me ollaan järjestetty taksikuljetus kirkolta, jos ei pysty tätä matkaa esimerkiksi kävelemään tai on joku muu syy, niin silloin tänne pääsee jopa seurakunnan järjestämällä kyydillä.

Hirveän tärkeätä tässä vapaaehtoistoiminnassa on toiset vapaaehtoiset. Mehän ollaan ystävystytty, ja sitä kautta on helppo suunnitella ja mielellään tulee. Mutta sitten, jos on [Kalliosalmi avoinna] joka lauantai, niin se saattaa käydä voimien päälle.

2. Kauanko olette toimineet vapaaehtoisina Tampereella?

[Ulla] Mä olen ollut varmaan tuolta vuodesta 2014. Olen tullut Tampereelle pohjoisesta vuonna 2007 ja sitten asuin siinä välillä tuolla kauempana Ikaalisten suunnalla, silloin ei ollut oikeastaan mahdollisuuksia. Me järjestettiin siellä jotain jumalanpalveluksia, niin niissä toimin vapaaehtoisena kahvituksessa ja laulamassa ja... sitten mä olen ollut kaikissa tehtävissä palveluksien ulkopuolellakin, että olen ollut kantamassa muun muassa ehtoollisviinilaatikoita kirkon torniin, siivonnut jumalanpalvelusten jälkeen, toiminut tuohustiskissä, ja mitähän siinä sitten vielä... sitten nämä pääsiäisen yön tehtävät, niissä on paljonkin väkeä, niin niissä olen ollut mukana useina vuosina.

[Kaisa] Kun tulin Tampereen seurakuntaan, niin vuodesta 2011 mä olin diakoniatoimikunnassa, ja sitten pääsiäisyön vapaaehtoistehtävissä ja tämmöisissä ennen Toimintakerhoa. Meidän vapaaehtoisuus on lähtenyt liikkeelle siitä, että me haluttiin seurakuntaan toimintaa, ja me aloitettiin tämmöisellä Toimintakerho-nimikkeellä muutaman naisen voimin. Lähdettiin semmoisella talviaikatoiminnalla, että oli teemailtoja, oli erilaisia aiheita ja puhujia sekä tee- ja kahvihetki siinä yhteydessä. Koronan aikaan ne loppui, mutta sen jälkeen meidän seurakunnassa on tullut paljon muuta toimintaa, niin Toimintakerhoa tai sen järjestämiä teemailtoja ei ole oikeastaan tarvittu sen jälkeen.[1] Varmaan Tapahtumien yön yhteydessä järjestettävässä Tuohusten yössäkin ollaan oltu molemmat vapaaehtoisina.

3. Mikä sai teidät aloittamaan vapaaehtoistoiminnan?

Se, että haluaa olla osallisena jossakin yhteisössä, minkä arvot tuntee omakseen, ja ortodoksinen kirkko on sellainen, kun kerran ollaan ortodokseja. Kun on nähnyt ja kokenut, et puuttuu jotain, niin on tullut ihan jopa kehotus meidän kirkkoherralta, että "Aloita". Ja sitten on nähnyt, että työntekijät tarvitsevat apua, että he eivät aina pärjää sillä voimalla, mikä heillä on. [Ulla] Mä olen tottunut siihen, kun olin aikaisemmin pienessä ortodoksiseurakunnassa, missä kaikki tapahtui seurakuntalaisten tekemänä. Mä olin silloin siis tuolla pohjoisessa, Tornio oli mun koti, ja Tornio - Kemi oli sitten se sektori, missä ne palvelukset vaihtelivat, ja sitten Oulua myöten.

4. Kuinka paljon suunnilleen käytätte aikaa esimerkiksi viikoittain seurakunnan vapaaehtoistoimintaan?

[Ulla] No pahimmillaan, nyt jos ajatellaan esimerkiksi tätä juhannuksen viettoa, niin kun mulla on nyt tämä uusi tehtävä, isännöitsijyys, niin olen kotona sanonut, että taidan nyt tehdä puoliaikaista työtä. Se on nyt tätä kesäaikaa. Ja todennäköisesti tulee olemaankin, ei ihan niin paljoa kuin nyt juuri ennen juhannusta, mutta koska mulla on nyt tämä kesäpaikan vastuu, niin tulen tekemään täällä taustalla monenlaista huoltohommaa. Meillä on täällä edessä myös talkoita - puutalkoot on nyt seuraavana, ja sitten me ollaan saatu pieni budjetti tälle kesälle tämän paikan korjaustoimenpiteisiin, niin tulen oleen niittenkin puitteissa täällä jonkun verran.

Mutta talvella mulla ei oikeastaan ihan hirveän paljon mene tällä hetkellä aikaa. Pääsiäismyyjäiset oli varmaan semmoinen yksi intensiivisempi kohta, silloin saattoi mennä useita tunteja päivässä ja tai ainakin viikossa, mutta se vaihtelee vuodenajan mukaan.

Esimerkiksi nyt on ollut pihatalkoot sekä täällä Kalliosalmessa että kirkolla. Sen lisäksi kotona tulee paljon puhelintoimintaa, koska joutuu ottaan yhteyksiä, pyytään tarjouksia ja eri näköisiä asioita. On vähän vaikea sanoa sen tarkemmin. Kaisa tekee meillä hyvin ahkerasti kaikki muistiot, että hän on meidän kirjuri, niin ne on kyllä sen tasoisia pöytämuistioita, ettei niistäkään ihan muutamalla tunnilla aina varmaan selviä. [Kaisa] Ei, mutta eiväthän ne jokaviikkoisia kuitenkaan ole. [Ulla] Ei, mutta sitten sä olet myöskin hoitanut näitä yhteyksiä eteenpäin, olet ollut ihan sinne piispaan asti yhteydessä silloin, kun me tarvittiin tukea esimerkiksi tämän paikan käyntiin saamiseen. [Kaisa] Ja informoitiin myös häntä toiminnasta, mitä on nyt tehty.

4. Mikä vapaaehtoistoiminnassa on parasta?

Yhdessä tekeminen ja se, että saa tekemisen iloa ihmisten kanssa, joiden kanssa on yhteiset arvot eli tää meidän usko. Diakoniatoiminta on jotenkin niin puhtaasti sen uskon arjessa todeksi elämistä. Ja samanlainen huumorintaju, meillä on tosi kivaa yhdessä.

5. Onko jotain erityisen mieleen jääviä muistoja näiden vuosien ajalta?

Oltiin tehty tosissaan työtä, että me saadaan tämä paikka kaikille käyttöön, ja me saatiin jumalanpalveluksia tänne, ja tänne tuli myös lapsia ja muun muassa yksinhuoltajia. Se oli ollut semmoinen iso toive, että nimenomaan sellaisille ihmisille voi olla ihan oikeasti täällä avuksi, ja saatiin tutustua täällä tällaiseen tapaukseen ja olla apuna. Henkilö ei ollut vielä meidän seurakunnan jäsen, mutta aika vei hänet sitten siihen pisteeseen, että hän halusi liittyä kirkkoon. Hän oli omasta toiveestaan pyytänyt saada tänne Kalliosalmeen sen kirkkoon liittämisen. Se on jäänyt erittäin sellaiseksi sydäntä lämmittäväksi muistoksi.

Seurustelu ihmisten kanssa ja ihmisten kohtaaminen on tosi helppoa täällä. Se on paljon helpompaa kuin kirkkokahveilla. Se on varmaan tää luonto ja risti, jotka tekee sen. Täällä on paljon ilmaa ympärillä, ihana luonto, ja aivan ilmiselvästi tämä myöskin inspiroi ihmisiä hyvin erilaisiin, syviin ja vapaisiin keskusteluihin. Sauna on perinteisesti semmoinen paikka, missä ihmisiltä riisutaan roolit, mitä me kuitenkin ehkä jokainen edes vähän kannetaan, niin siellä on ollut kauhean hauskoja hetkiä.

6. Mitä haluaisitte sanoa vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneelle?

[Ulla] Kannustaisin kovasti edes tutustumaan ja koittaan. Meillä on hirveän erilaisia tehtäviä, voi olla ihan kertaluonteisia, voi olla jatkuvia, voi olla päiväaikaan, voi olla ilta-aikaan. Voi olla kirkossa, voi olla seurakuntasalin puolella, voi olla Kalliosalmessa. Ja meillä on nyt uusi ryhmä Ristiveljet, ja nämä miehet on jo saaneet käyntiin pienimuotoisen läheisavun. Mä olen ymmärtänyt, että se on ollut hyvin antoisaa näille miehille.

[Kaisa] Mä olen tosi iloinen tästä nuorten miesten ryhmästä, jotka kuuluvat tähän Ristiveljiin, koska sille on ollut ihan ilmeisesti tarvetta. Kun ne haluaa käsillään tehdä töitä. Meidän seurakunnassa on aika paljon kaikkea, että voisi käydä katsomassa, mikä olisi semmoista. Ei tarvitse sitoutua jokaviikkoiseen toimintaan, vaan voi aina välillä käydä.

[Ulla] Tutustumisilloissa esitellään erilaisia vapaaehtoistoimintoja, kannattaa tulla semmoiseen katsomaan ja kuuntelemaan. Siellä ei tarvitse vielä lupautua mihinkään.

[Kaisa] Meidän vanhojen seurakuntalaisten pitäisi ottaa henkilökohtaista kontaktia näihin uusiin, vinkata, että täällä on ihan kivoja ihmisiä.

7. Mitä terveisiä teillä olisi seurakunnan suuntaan?

Tietenkin tämän paikan säilyttäminen seurakuntalaisille, se on harras toivomus. Me myöskin pidetään ihmisiä seurakunnassa tämmöisen toiminnan kautta. Tämä on vetänyt tosi paljon tätä uutta, nuorta väkeä, joka on liittynyt seurakuntaan, heitä on yllättävän paljon tullut tänne kesäaikaan. Esimerkiksi tähän tilaisuuteen, täällä on aika paljon eri ihmisiä. Täällä ei ole kaikkia niitä ihmisiä ollenkaan, jotka täällä on olleet aikaisempina juhannuksina, mutta täällä on silti enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Seurakunnan kannattaa jollain tavalla pienesti nostaa tai huomioida vapaaehtoisia, että se voisi kannustaa muitakin tulemaan mukaan, ja ihmiset myöskin kokisi, että tämä on arvostettu toiminta. Taloudelliset ajat eivät todennäköisesti ole ainakaan kauheasti paranemassa, niin toivottaisiin, että seurakunnan ja koko kirkkokunnan päättäjät ymmärtäisivät, että nyt on viimeistään aika hallinnollisesti alkaa rakentaa pysyvää vapaaehtoistoimijoiden joukkoa.

Kiitokset Ullalle ja Kaisalle! Seuraava vapaaehtoishaastattelu julkaistaan elokuussa.

[1] Nykyisin vastaavaa toimintaa järjestää talvikaudella Martat ja Mariat -ryhmä.

Aiemmat vapaaehtoishaastattelut löytyvät täältä:

Anchor 1